Kurrnauskis kaikki! Paljastuihan se ylläri sitten lopulta. Myö saatiin jotain iha älyttömän hauskaa tonne mein partsille. Harmi vaa et partsil meinaa piänelle kisulle tulla tätä nykyy vähäse kylmä jos siäl viipyy pitkästi. Mut onha meil nuo Ihmiset aukoos ovee ku kuletaa Valtosen kaa eestakas.

OMA PUU!! Ihmiset viäl ton kuva ottamise jälkee vähäse hianosääti noita kiinnitysjutskii ja lupailivat et sinne tulee viäl semmosii pehmustettui paikkoja mis voi kisu tarkkailla tirpusia makuuasennos. Kyllä oltii iloistuneita, vaik miä vähäse ekan pelkäsin tota puuta, ku oli se vaa aika kummaa puuhaa ku Ihmiset sitä raahas partsille.

Et tämmöstä tällä kertaa meille. Kivaa talven alkuu kaikile kisuille ja kissamielisille. Pysykää lämpösinä!

T: PikkuVeikka

Terve kaikki! PikkuVeikkis täällä!  Onki tosi monta raksukupillista ja kisuhiekkalaatikollista kulunu siit ku viimeeks kirjoteltii tänne. Ihmiset piteli lomaa ja oltii paljo maalla. Sitten Ihmiset tuli kipeiks vuoron perää, mikä oli kätevää ku aina oli jompikumpi niistä tääl päikkäröinti-seurana. Äippä on ollu viime aikoina iha kamala paljo siäl tyhmäpyhmässä Töissä-paikassa, luulis et semmosella siellä olon määrällä se ois jo tienannu tosi paljo kisukarkkirahoi, mut ei mitää ekstranamusia ole kyl näkyny. Höh.

Sit Äippä ja miäsihmine rupes vihjailee et niil o meille joku yllätys mikä tulee iha lähiaikoina, vaik niiku Valtosen neljä vuatis synttärien kunniaks. Ne on näitä aikoja (vaik ei kukaa iha tarkkaa tiiä Valtosen, eikä kyl miunkaa, syntymäpäivää). Jännittää jo aika kamalasti, vähä kyl kävi semmone kamala ajatus miäles, et se ylläri on tiätty joku matokuuri tai sit elläinlääkäril käynti. Mut ei vaa suastunu Äippä paljastaa vaik kuin hurisin ja kurisin ja Valtone yritti kiristää soffan kynsimisellä sitä kertoon sitä ylläriä.

Mie kyl heti raportoin ku saahaa tiätää mitä jännää tapahtuu.

Terkuin, malttamaton PikkuVeikkis

Ps. Miu nakumasu viäl vähä häämöttää tos kuvas, ei oo iha tuare. Mut nyt sitä ei kyl enää huomaa yhtää et masu on naku ollukaa.

Nauskis kaikille! Tänää päivä alkoi hianommin kuin piiitkiiin aikoihin. Äippä tarjos meil aamunamuset ja sit se yritti laittaa kisukarkkipurkkia takas kaappii ja kömpelöitsi jotenkii ja purkki lens lattialle. Ja kaikki piänet ihanat rapsakat kisukarkit lens kans ympäriisä keittiön lattiaa.

Vähänkö tuli meikäkissalle kiirus syyä niitä. Rouskuttelin eteenpäin nii kovasti ku ehdin ja Äippä yritti yhtä nopeesti mättää namusia takas purkkii ku sil on joku päähäpinttymä ettei karkkei kovin montaa syyä päiväs. Ehin kuiteskii syyä tosi monta namusta, varsiki ku keksin et varastoin suuhu niit ku siirryin seuraavan namusen luokse. Vähänkö oli hauska aamu!

Äipällä on kaks työaamuu herättävänä ja sit sil alkaa loma. Se on kivaa se, varmaa ehitää leikkimääki enempi ku normaalisti. Tosi Ihmiset alottaa lomasa lähtemällä reissuu ja me kissat mennää maalle hoitoo. Siäl on aina kivaa, Valtonen saa ulkoilla kovasti paljon ja mie jos en taho ulos nii siäl riittää sisäl hirmusesti tilaa piänen kissa juaksennella ja riehuskella.

Aurinkoista päivänjatkoa! Toivoopi: PikkuVeikka

Moi kaikille! Se on PikkuVeikka täällä tosi pitkästä aikaa. Kesäkin sit tuli ja pääskyste lentonäytöksii voi taas seurailla partsilta. Se on kyl iha paras kisutelkkari ikuna. Äippä lötköilee viel kolme viikkoa siäl Töissä-paikas. Toissapäivän sil kuulemma soi puhelin kaks kertaa, mut onneks eile oliki jo rauhallisempaa eikä telefooni soinu kertaakaa. Äipäst on tullu tosi laiska koton käyttelee tietsikkaa, nii ettei meille kisuillekaan oo oikei herunu nettivuoroi. Se sano, et saa siäl Töissä-paikas iha tarpeekseen tietsikan naputtelust.

Me ollaa käyty maalla ja hääräilty kotosalla. Mitää sen kummempia oo tapahtunu, välil vaa ollu nii kovasti kuuma et mie en oo ees halunnu mennä partsille enkä maalla ulos ku tulee nii kamalan kuuma eikä jaksa leikkii. Myö ollaa Äipän kans semmosii ettei oikei kestetä hirmu kuumaa hyvästi. Valtone ny ulkoilis vaik ois sata astetta pakkasta tai viiskyt astetta lämpöstä.

Oikei kivaa heinäkuuta kaikille kissoille ja kissamielisille! Toivoopi: PikkuVeikka

Iltaa kaikile! PikkuVeikka täällä. Meille tuli tänne vähä niikus kesä ja oli tosi lämmin ulkoilla ku käytii maal viikonloppusena. Iteasias oli nii kuuma, et mie siirryin iha sovinnol leikkimää sisätiloihi. Aurinko porotti ja Valtone ulkoili nii kovasti, et se meinas pökertyy ku ei muistanu syyä eikä juua. Miulle ei oo kyl ikinä käyny nii etten ois malttanu syyä.

Ihmiset sit toi äkkiä Valtosen sisälle juamaa. Mut ei Valtone ois millää malttanu olla sisäl. Kova kissa ulkoilee toi mei Valtoinen. Mie arvostan oikeestaa enempi sisällä leikkimistä ja puuhasteluu, se ku ei oo nii rankkaa ku ulkoilu.

Äipäl on semmone pisnes ku kirpputori. Ei siäl kirppusia ole, mut muute hyvä pisnes. Äippä on hinnotellu kovasti tavaroita täs kotona ja mie oon auttanu iha kamalasti. Hinnoittelu on sit ältsin kivaa, melkei kivempaa ku ikkunanpesu! Äippä on kantanu vaatteit, kirjoja ja levyjä ja kaikkee sälää iha urakalla sinne kirpputoripaikkaa ja saanu jo monta rahaa, millä voi ostaa vaik kisukarkkei miulle. Vähä kyl Äippä ihmetteli ku joku oli varastanu siält kirpparilt semmose tosi halvan rihkamakorun. Et jos oikeesti oli noi korun tarpees ni kyl myö ois voitu antaa se sille joka sen vei. Hassuja ihmisiä!

Pistetääs viäl vanha valjastestaus kuvatus tähä. Mei oikee tiatokone otti ja meni rikki ja uutemmat kuvatukset on sil koneella. Joututaa nyt naputtelee täl Miäsihmise kannettavalla.

Oikei keväistä viikonalkuu kaikille! T: PikkuVeikka

Voi ankeuksien ankeus ja kurjuuksien kurjuus. Siinä viime aikaiset karvanaamojen palvelijan kuulumiset. Kaivoksella tehtiin vuoden vaihteessa suuren suuri ja mahtava organisaatiomuutos. Uutena työnkuvan rutiinina onkin siitä lähtien ollut kaaos.

Lisäksi pääsiäisenä iski tautisen talven ties kuinka mones räkäpallotauti.

Olen kyllä niiiin kateellinen kissoille. Kun itse lähtee aamusella raahautumaan puoliksi unessa kohti Kaivosta jäävät aamurallin juuri lopetelleet karvanaamat lepäilemään soffalle ja mietiskelemään missä sitä ottaisikaan aamun ensimmäiset päikkärit. Plääh. Lienee suht säälittävää olla kateellinen lemmikkieläimilleen?

-ankea Mörkönen-

Terve kaikki! Se on PikkuVeikka täällä. Tuli toivottaa kaikille kamuille oikei superkivaa päästäis-juhlaa. Tää on kiva juttu, tää päästäis-juhla. Ihmiset onkii kotona, eikä siäl tyhmäs Töissä-paikassa ja ollaa ehtitty kunnolla leikkii ja päikkäröidä.

Miäsihmine oli jossai semmoses miäsihmisten menos eile ja tuli iha hirmuise myöhää kotii ja nyt sitä on päikkäröittäny koko päivän. Nukkunu ennemmi ku Äippä ja Äippä on sentää ihmiseks tosi kova ja lahjakas nukkuu. Äippä sano, et Miäsihmine on juanu semmosta ku pöhkölimppari ja siks se on nii unine. Hassua semmone limppari ku pöhkis. Mut iha hyvä juttu. Mie sain nukkuu toooosiii pitkää makkaris sänkylä seurakissana. Ja huomen päästää maalle!

Jotta ei muuta ku oikei kivaa ja aurinkoist päästäisjuhlaa kaikille!

T:PikkuVeikka

PS. Miu masukarvat on kasvanu tosi kovasti, vaik ne onkii vähäse semmosii haaleita ja harmaita eikä mustia. Mut kyl ne varmaa siit mustuu viäl ja kasvaa iha entisellee. Mut ei oo enää nakumasu ja se on pääasia. Tai siis tässä tapaukses niiku semmonen masuasia.

Terve kaikki! PikkuVeikka täällä. Meillä on ollu tosi kivaa viime aikoina. Kerra ku Äippä raahusti sielt Töistä-paikasta kotii, sen mukana tuli semmone pieni punane piste mikä liikkuu millo missäkii ja myö juostaa iha hirmusesti Valtosen kans. Vaik juoksetetaa ja pompitaa seinille, ei olla viäl saatu sitä punasta juttua kiinni.

Pieni punanen piste on kyl iha paras lelu ikinä! Äippä sano, et sen nimi on joku kisulaaseri, mut nimestä viis ihan paras juttu pitkää aikaa! Laitetaan joku kerta valokuvatuksii siit punasest pisteestä ja hurjista jahdeista, jahka tuo Ihmine taas saa aikaseks ottaa kameran esille.

Leikkisää viikonloppuu kaikille! Terkuin, PikkuVeikkis

Terve kaikki! PikkuVeikka täällä taas pitkästä aikaa. Vihtoin ja viimei Äippä ymmärsi pitää vähä lomaa siält Töistä-paikasta ja viätti pitkän viikonloppusen mein kaa. Perjantain myö lepäiltii urakalla ja ku Äippä oli tarpeeks lepäilly nii se virkisty nii kovasti et keksi kaikenlaist hauskaa tekemistä.

Ekakskii myö laitettii uus kisuheinä kasvaa ja sit laiteltii noille huanekasvisille multaa lisää (niille mihi kissat ei saa koskee, eli Ihmiset varmaa yän pimein tunteina ite järsii niitä kasvisten oksii). Nää puutarhuri hommat on tosi hauskoi, Äippäki oikei hihku ku mie sukelsin siihe multasäkkii ja lapoin kaksin tassuin multaa pois siäl säkist. Niit multia ängettii ruukkuihi sanomalehen päällä ja se oli kans tosi hauskaa ku keksin et sil multasel sanomalehel voi skeittailla. Eli syäksyy hirmusel vauhil siihe lehen päälle ja sit se liuku tosi hassusti pitkin lattiaa. Valtone jäi tästä hauskast iha paitsi, ku se oli kaapi pääl piilossa. Se multasäkki nimittäi asuu samas kaapis ku se pölyimuri-hirviö, mitä Valtosparka pelkää iha kamalasti. Ja ku Äippä avas sen kaapi nii Valtone vähä erehty et siält tulee se hirviö esii ja sukels piiloo samatie. Hassu Valtonen.

Lauantaina käytii maalla ulkoilees ja rallaamassa siäl sisällä. Ja ihan miälettömästi oli kisutelkkaris kattomista kun tirpuset lauleskeli ja pomppi puskissa siin ikkunan alla.

Tänää sit Äippä kävi ulkona juaksentelees ja juaksentelunsa jälkee se rupes venyttelee ja viruttelee itteesä tos lattialla ja sit heilutteli semmosia punttiloita. Mie menin sit Äipän avuks siihe lattialle kans venyttelee ja näytin Äipälle kaikkii semmosii hianoi kissajooka liikkeit. Mut aika kömpelö se Äippä oli, pitää harjotella sen viäl kovasti paljo noit kissajookan kaikkii venyttelyit. Sit mie autoin Äippää tos kuntoilu hommas ja ku se nosteli jalkojaa nii mie pistin tassut sen jalan ympäri ja jäin sit siihe lisäpainoks roikkuu. Ja sama juttu se käden kans mis se heilutteli sitä punttia. Vähä Äippä kyl protestoi, varsiki ku jouduin pikkasen ottaa otetta kynsil et olisin kestänyt kunnol kiinni ku se heilu nii kovasti. Kisujooka on sen verta hauska harrastus, et mie taian ruveta harrastaa sitä Äipän kans vaik joka päivä. Vaik niit heiluvii punttiloita kantsii varoo ettei osu Veikkaparkaa semmonen.

Nyt mennää leipoo Äipän kans juustosarvii. Mie aattelin olla kissankarva-vastaava. Se on semmone tärkee homma, et on vastuussa siit et taikinaa tai ruokaa tai mitä siäl keittiös nyt tehääki tulee karvastettua sopivall määräl kissankarvoja.

Sen verra rankkaa tää Äipän lomailu on ollu et toisaalt iha hyvä et sen pitää huamen mennä taas sinne töihi-paikkaa ankeilemaan nii myä saahaa Valtose kans lepäiltyä vähäse.

Kivaa ja aurinkoist viikonalkua kaikille! Toivoo: PikkuVeikka

Ps. Miu masukarvat on kasvanu jo aika kovasti taas, mut ne ei oo viäl mustia vaa semmosia harmaita haihtuvia. Laitan joskus uuen kuvan kuha nuo Ihmiset saa aikaseks taas kuvia napsia.

Terve! PikkuVeikka täällä. Pitkästä aikaa. Tulin toivottamaan kaikille kamuille tosi kivaa ja rentoo ystispäivää, mikä on huamenna kuulemma.

Meille ei oikei oo tippunu nettiaikaa viime aikoina, ku siäl Äipän Töissä-paikassa oli semmone orgaaninen eiku organisaatiomuutos ja Äippä on tehny kamalasti paljo töitä ja sit ku se tulee kotii nii se sanoo, et ei jaksa availla konetta, ku o joutunu koko päivän istumaa ja räpläämää tietokoneel. Et jos tein Ihmiset kertoo, et niitten Töissä-paikas tulee joku tommo organismimuutos, nii estäkää niit menemästä sinne. Piilottakaa vaik niitte kengät tai jotai. Vähänkö harmittaa ku myö ei tota hoksattu aikoinaa.

Miu nakumasuun alkaa kasvaa karvaa, mie oon oikeestaan nyt semmone harvakarvamasu. Ku karvat mahas on aikamoisia harvoja haituvia. Matokuurinkin keksi Ihmiset tos viime viikol pitää. Yäkötys sentää! MiäsIhmine naarmuntu vähäse siin rytäkäs ja yhet hanskat koki kovia, mut jotenkii taas kerra vahingos tuli mein molempien nialastuu ne ällötys-lääkkeet.

Mut ei muuta tällä kertaa. Kivaa viikonloppusta!

Terkuin, PikkuVeikka ja Neiti Valtonen