Herkuttelin koko päivän ajatuksella, että kotiin päästyäni nappaisin kameran ja lähtisin vihdoin ikuistelemaan aurinkoisia syysmaisemia. Tulin kotiin ja totesin auringonpaisteen kadonneen johonkin. Se siitä inspiraatiosta sitten juu.
Yksi tuttu on aikeissa pistää joulumarkkinoille kojun pystyyn ja kyseli josko piirtelisin joulukortteja myytäväksi. Paniikki, paniikki, paniikki!!!. Viime vuonna tämä tyyppi pyyti samaa ja kysyi sitten viikkoa ennen H-hetkeä montako korttia oli saanut valmiiksi. Vastaus: yhden. Ei ilahtunut siitä hän. Eikä huolinut sitä poloista ainokaista korttiakaan. Se taitaakin muuten olla jemmassa jossain, joten hyvällä mallillahan tämä puuha onkin. Piirtely on mukavaa, mutta kun PITÄÄ tehdä jotain iskee armoton ylikriittisyys ja ideoiden puute. Siinä sitä sitten tuhertaa epätoivoisesti samaa kuvaa koko illan, kuluttaa keskiverto paperitehtaan päivätuotannon verran paperia ja mitään kelvollista ei vaan synny. Plus lisähaasteena on karvaterroristit, toinen yrittää tappaa kynää ja toinen makoilee paperin päällä. Siveltimistä heräävätkin sitten molempien alkukantaiset metsästäjänvaistot ja maalailija saa varoa myös sormiansa.

Päivän tyhmä: Menin tänään nostamaan valtakirjan kanssa yhdelle Tutulle saapunutta pienehköä rahalähetystä, kun Tuttu itse oli estynyt päiväsaikaan toimimasta. Kysyivät henkilöllisyystodistusta. Sitä ei ollut joten tassuttelin kotiin. Juolahti juuri äsken mieleen, että kyse oli siis minun omasta henk.todistuksesta eikä sen Tuttavan. Se olisi kyllä löytynytkin. Laita tyhmä asialle ja se joutuu juoksemaan asialla monta kertaa.