Mie oon ruvennu oikei kunnol treenaa tota mei Äippää. Tavoitteena on et se jaksas juosta ihan kamalasti miun kaa ulkona viimeistää kesällä. Valtone ku tekee nii tarkkoja nuuskutteluja ja tutkimuksii ain ku me ulkoillaa ja miusta on paljo hauskempaa juasta ja riahuu. Nii et se on Äippä joka saa sit juasta miu kaa.
Koko viikon Äippä on ihmetelly kui sen keittiön pöytätasol olevan karkkikipon karkit hupenee iha hirmusta vauhtii. Siis yleensä tommosee on syynä se, et Äippä ite syä niit, mut nyt se rupes ihmettelee ettei se nii paljoo oo karkkii syäny, et kuppi ois ihan pualtyhjä.
Sit Äippä löys yhen karkin sohvatyynyn takaa ja toisen olkkarin pöydän alta. Sit se rupes oikei etiskelee ja karkkei löyty viä sohvan alta, kaiuttimen takaa ja eteisestä. Täs vaihees Äippä alko epäillä, et ei ny nii höperö oo, et ois ite kannellu karkkejaan ympäriinsä. Mie sit näytin Äipäl kui karkkie kaa riehutaa. Ekaks hypätää pöydäl ja pihistetään nami. Sit juastaa karkki suus noi vartti ympäriinsä, välil lattialla, välil sohvalla ja välil kaapin päälle. Välil karkin voi tiputtaa lattialle ja jahata sitä. Se o kivaa ku ne on semmosii kovii karkkei mis on paperi pääl ja ne liukuu lattialla tosi hyvin ja rapisee tosi hauskasti.
Lopuks karkki tungetaa johokii lokosee mist sitä voi sit myähemmi yrittää roplata poies. Jos ny vaik sit haluis leikkii lisää tai sit syyä sen karkin.
Kohta Äippä varmaa oppii ton karkkihomman idiksen ja alkaa sit riahuu miu kaa niil. Varsikii ku sil alko semmonen ku loma. Eli se ei meinaa mennä sinne töihin-paikkaa viiteen päivään.
Kivaa viikonloppusta vaa kaikile kisuille. Mie jatka leikkimistä taasen.
Laitetaas viä yks ruaka-aiheine kuva tähä:
Täs mie oon ihan pikku PikkuVeikka viäl ja syän just Valtosen isojen kissoje ruakaa ku huamasin et se o paljo parempaa ku toi pentumuana tual taustalla. Valtone sit ryhty syämää miu sapuskat ja sit Äippä lannistu ja osti meille iiiisoot yhteiset vesi- ja ruokakupit.
Kommentit