Terve kaverit! PikkuVeikka täällä. Mie oon ollu iha kamalan reipas koko loppuviikon, ei oo väsyttäny yhtää nii kovasti ku aikasemmi ja oonkii saanu kauhiast kaikkee aikaseks. Otin pyykit ihan ite pois kuivamast, kylppäris on semmosia ripustusjuttuja mihin Ihmiset pistää märät vaatteet ja sit ne jää siihe roikkuu. Mie otin ne iha oma-aloitteisest pois kuivauksesta ku ne oli jo epämärkiä. Äippä oli tosi iloistunut ku mie autoin ja varsinki kuulemma siks et mie oon puuhakas enkä enää yhtää kipeen olonen.
Sit MiäsIhmine lähti johonki MiäsIhmisten jalkkipallotapauksee koko viikonlopuks ja mie oon huvittanu urakal Äippää. Ollaa tehty kauheesti. Eile siivottii Äipän vaatekaappei ja myö kissat saatii auttaa. Se oli mukavaa, sai iha luvan kans tiputella vaatteita alas ja möyhätä vaatekasois. Kivaa ohjelmaa keksi Äippä!
Sit täs aamul riehutettii Valtosen kans ja juastii ainaki sata kiarrosta kisurallia ympäriisä. Nii et en mie enää kyl oo mikää potilas, vaik nyt vähäse väsy iskiki. Tosi kivaa ku jaksaa taas tehä kaikelaista, eikä vaa nukuta ja makkoiluta koko ajan.
Nyt pitää mennä, Äippä rupee tekee vesirinkilöitä ja mie meen ripottelee kisukarvoi mausteeks.

Karvoist puheen olle, miu kadonneit masukarvoi ei oo löytyny mut nyt masus tuntuu jo semmone pikkuriikkine sänki. Et jos miul vaik tuliskii uuet karvaset. Mut kyl mie ne vanhatkii hualisin takas, ku ne oli just hyvii karvoi. Mie kyl kysyn ku mennää sinne elläinlääkärii josku sille kontrollaus-käynnille, et oisko ne siäl nähny niit miu karvaparkoi.
Mut nyt taas apukissaksi!
Puuhakasta sunnuntaita!
Terkuin, PikkuVeikka