Morjens kissat! PikkuVeikkis pitkästä aikaa täälä taas. On ollu aikamoisen kiireistä. On taas pitäny auttaa Ihmisiä monenlaisissa hommissa. Ekaks me harrastettii yhes vähäse piirustusta ja maalausta. Äippä kaiveli pitkästä aikaa kynänsä ja paperinsa esille ja rupesi piirustelee ja lätkii kaikkii värei siihe paperille. Se vaikutti ihan semmoselta hommalta mikä ois hauska ihmisen ja kissojen yhteiseks harrastukseks ja niin me Valtosen kans pompattii siihe pöydälle auttaa. Mut ei se Äippä oikei iloistunut. Se yritti ekana nostella meitä alas siitä pöydältä, mut pompittii ain heti takas, nii et lopulta se luopu siit nostelemisesta. Vähä aikaa me jaksettii katella että mitä ihmettä se Äippä oikei raapusteli, mut sit mie vähä aattelin et siihe hommaa pitäs saaha vauhtia ja lainasin vähäsen yhtä Äipän sivellintä (semmone mis oli tosi hyvän makusta karvaa). Sit saatii liikuntaaki ku mie juoksin se sivellin suus ja Äippä tuli peräs, ku se ois kans halunnu varmaa leikkiä sil siveltimel. Hihhihhii.. (kisukikatusta). Se oli kivaa!

Sit me käytii maalla. Siällä oltii ulkona, mut tapahtu siäl muutakin jänskää. Äippä rupes siivoilee komeroita ja laatikoita semmosessa huanees mis se on asunu ennen ku se muutti kaupunkii asustelemaan. Komeroiden ja laatikoiden siivous on iha parasta. Ihmiset mättää tavaraa pois niistä ja sit sinne voi mennä kissa kätevästi tutkimaan. Me oltii illalla ku tultii kotii iha kamalan väsyneitä kaikesta ahkeroinnista.

Uusia valokuvituksia meil ei vieläkää ole, pitää varmaa ruveta auttaa tota Miäs-Ihmistä noissa ATK-jutskissa kans. Mut tos vanhas kuvas alapuolel on miu suosikkihiiri (HaisuRotan jälkee siis nykysin). Sille on käyny vähä huonosti (siis tolle kuvas olevalle hiirelle). Siltä meinaa lähtiä nimittäi nahka irti. Äippä laitto hiiren taltee ja lupas ettiä jotai semmosta liimaa tai muuta, joka ei oo yhtää myrkyllistä. Toivottavasti hiiri saahaa ehjäks taas.

Terkui, PikkuVeikka