Vaikka on vasta heinäkuun alku, on Kaivoksen meno jo rauhoittunut lähes tulkoon kuolleeksi. Eilen työpisteeseeni kyllä eksyi asiakas, mutta sekin pääsi karkuun. Pitäisi varmaan hommata joku karkkipurkki tuohon pöydän kulmalle houkuttimeksi. Aamulla säikähdin puolikuoliaaksi, kun puhelin soi (sitä ei ole kovin usein tapahtunut tällä viikolla). Sekin soitto oli väärä numero.

Työpöytä on jo siivottu, samoin arkistoni. Kukkaset on kasteltu ja kaffet juotu. Seuraavaksi voisikin sitten järjestellä klemmarit, lueskella puhelinluetteloa ja uppoutua Intternettiin. Rankkaa. Tekee kovin laiskaksi tämmöinen rauhallisuus. Sitten, kun eteen putkahtaa ihan oikea työtehtävä, ei sitäkään millään jaksaisi tehdä, kun ei ole olenkaan kiire.

-työn raskaan raataja, Mörkönen-