Autuuksien autuus. Loma. Unirytmi on jo siirretty siihen oikeaoppiseen yli puolenyön valvomiseen ja piiitkiiin aamu-uniin. Puhumattakaan sekä aamupäiväunista ja tutuista ja turvallisista iltapäivä-päikkäreistä. Alkaa vähitellen olla aikas virkeä olo, jos sitä vaikka vähitellen alkaisi tehdäkin jotain mukavuuksia.
Rapujuhlissa tuli käytyä ja kattiskoiden kanssa maalla yhden päivän ulkoilureissulla. Viikonloppuna sitten taas maalle. Ensi viikolla pientä reissunpoikasta olisi tarkoitus heitellä joko mopolla tai automobiililla, säästä riippuen. Siis miksi ihmeessä ei aina voi olla loma?
Pyöräyttelisivät nyt kerrankin ne oikeat numerot viikonlopun lottoarvonnassa....
-Mörkönen-


Moikkis kissat! Se o PikkuVeikkis täällä taas. On ollu hauskaa ku Äippä on vapaalla jalalla. Tänääki se innostu leikkii yhel narulla ja leikittii varmaa tunti yhes ja sit Valtonenkii innostu leikkii. Hitsi et on kivaa, ku miu kans jaksetaa leikkii! Eikä tartte ain ite keksii hupituksia ittellee.
Kohta päästää sit taas riahuu ulos. Terkkui kaikile kavereille kissa-Valtoselt kans. Mie meen taas houkuttelee Ihmisii leikkii sil narulla.
Ai nii! Valtonen on varmaa joskus kertonuki ku se matkustaa kisutaksis eli sillai Ihmisen olkapääl. Miust se on vähäse vaarallisen olosta kyytii. Mut nyt miullakii o oma kisutaksi. Mie meen toho ruskeesee korii ja sit Ihmiset kantelee miut. Se o kivaa! Välil mennää tosi kovaakii vauhtii, mut ei miut siäl koris pelota yhtää.
Mut nyt leikkii!

Terkkuloin, Pikkuveikkis