Terve kaikki! PikkuVeikka täällä taas pitkästä aikaa. Vihtoin ja viimei Äippä ymmärsi pitää vähä lomaa siält Töistä-paikasta ja viätti pitkän viikonloppusen mein kaa. Perjantain myö lepäiltii urakalla ja ku Äippä oli tarpeeks lepäilly nii se virkisty nii kovasti et keksi kaikenlaist hauskaa tekemistä.

Ekakskii myö laitettii uus kisuheinä kasvaa ja sit laiteltii noille huanekasvisille multaa lisää (niille mihi kissat ei saa koskee, eli Ihmiset varmaa yän pimein tunteina ite järsii niitä kasvisten oksii). Nää puutarhuri hommat on tosi hauskoi, Äippäki oikei hihku ku mie sukelsin siihe multasäkkii ja lapoin kaksin tassuin multaa pois siäl säkist. Niit multia ängettii ruukkuihi sanomalehen päällä ja se oli kans tosi hauskaa ku keksin et sil multasel sanomalehel voi skeittailla. Eli syäksyy hirmusel vauhil siihe lehen päälle ja sit se liuku tosi hassusti pitkin lattiaa. Valtone jäi tästä hauskast iha paitsi, ku se oli kaapi pääl piilossa. Se multasäkki nimittäi asuu samas kaapis ku se pölyimuri-hirviö, mitä Valtosparka pelkää iha kamalasti. Ja ku Äippä avas sen kaapi nii Valtone vähä erehty et siält tulee se hirviö esii ja sukels piiloo samatie. Hassu Valtonen.

Lauantaina käytii maalla ulkoilees ja rallaamassa siäl sisällä. Ja ihan miälettömästi oli kisutelkkaris kattomista kun tirpuset lauleskeli ja pomppi puskissa siin ikkunan alla.

Tänää sit Äippä kävi ulkona juaksentelees ja juaksentelunsa jälkee se rupes venyttelee ja viruttelee itteesä tos lattialla ja sit heilutteli semmosia punttiloita. Mie menin sit Äipän avuks siihe lattialle kans venyttelee ja näytin Äipälle kaikkii semmosii hianoi kissajooka liikkeit. Mut aika kömpelö se Äippä oli, pitää harjotella sen viäl kovasti paljo noit kissajookan kaikkii venyttelyit. Sit mie autoin Äippää tos kuntoilu hommas ja ku se nosteli jalkojaa nii mie pistin tassut sen jalan ympäri ja jäin sit siihe lisäpainoks roikkuu. Ja sama juttu se käden kans mis se heilutteli sitä punttia. Vähä Äippä kyl protestoi, varsiki ku jouduin pikkasen ottaa otetta kynsil et olisin kestänyt kunnol kiinni ku se heilu nii kovasti. Kisujooka on sen verta hauska harrastus, et mie taian ruveta harrastaa sitä Äipän kans vaik joka päivä. Vaik niit heiluvii punttiloita kantsii varoo ettei osu Veikkaparkaa semmonen.

Nyt mennää leipoo Äipän kans juustosarvii. Mie aattelin olla kissankarva-vastaava. Se on semmone tärkee homma, et on vastuussa siit et taikinaa tai ruokaa tai mitä siäl keittiös nyt tehääki tulee karvastettua sopivall määräl kissankarvoja.

Sen verra rankkaa tää Äipän lomailu on ollu et toisaalt iha hyvä et sen pitää huamen mennä taas sinne töihi-paikkaa ankeilemaan nii myä saahaa Valtose kans lepäiltyä vähäse.

 

Kivaa ja aurinkoist viikonalkua kaikille! Toivoo: PikkuVeikka

Ps. Miu masukarvat on kasvanu jo aika kovasti taas, mut ne ei oo viäl mustia vaa semmosia harmaita haihtuvia. Laitan joskus uuen kuvan kuha nuo Ihmiset saa aikaseks taas kuvia napsia.