Morjents kissat. On nää lauantaki-päivät vaan sit kivoi. Ihmiset ei mee sinne töihi ja lähettiikii taas maalle. Tänää ulkoiltii kovasti paljo ja oli ihan ältsin kivaa. Mie putosin puusta ja löysin tosi monta kuralätäkköö ja yhen matalan ojan mis voi roiskii ja pärskii. Valtone hoiti noi pihamaan valvonta ja nuuskutteluhommat ja mie juoksetin Äippää oikei kunnol. Sil on koht tosi hyvä kunto, ku mie vähän reenaan sitä viäl.
Sit metsästettii tosi paljo kärpäisiä ja muita öttiäisii. Niil ei olt mitää mahiksii ku metsästyskissat rupes jahtaa niit. Tulikii syötyy kunnolla tota riistaa. Äippä sano kyl, että "Yäks". Se ei vissii oo päässy tuon riistaruuan makuun olleskaa.
Mie meinasin kirjuutella yhen maaseutuaiheisen runouksen, mut tultii vast vähä aikaa sit kotio ja nyt on tää kissa ihan poikki. Suarastaa reporanka.
 
Hyviä unia ja leikkisää viikonlopun jatkoo. Mie meen nyt takasii toho mei omal peitole vetelee kunnon unoset. Jaksan sit taas huamen leikkii ja ilahuttaa Ihmisii ja Valtosta puuhasteluilani.
Terkui, PikkuVeikka