Piittaamatta paikkaan liittyvistä vaaroista, kissapeto kapusi ylängölle ja sammutti piinaavan janonsa lähteellä. Lähteen vesi oli kitkerää (kuka käski juomaan marjamehua), mutta peto ei siitä välittänyt. Älykkäänä eläimenä se tiesi, että lähde takaisi sille mahdollisuuden selviytyä tuossa villissä ja armottomassa erämaassa.
Sammutettuaan janonsa kissapeto jäi vaanimaan mahdollista saalista lähteelle. Lähteen ympäristö ei ollut turvallista seutua edes tuolle hurjalle metsästäjälle, mutta myös saaliseläinten oli juotava ja kissapeto tiesi sen. Tovin odotettuaan kissapeto kuuli kuinka pahaa-aavistamattoman saaliseläimen askeleet lähestyivät lähdettä. Peto paljasti terävät kyntensä ja valmistautui iskemään raateluhampaansa saaliiseen.
Lähteelle tepasteli poloinen gnu-antilooppi.
Kissapeto jännitti lihaksensa ja oli juuri ampaisemassa valtaisalla loikalla suoraan kohti gnu-antilooppia.
Antiloopilla ei olisi ollut pienintäkään mahdollisuutta selviytyä ellei olisi tapahtunut jotain täysin odottamatonta. Antiloopin mukana lähteelle olikin tullut myös kaikista kamalista kamalin. Äärimmäisen julma Machina Terremus Vacumus Cleanerius! Vain tuo keltainen hirviö saattoi keskeyttää kissapedon saalistuksen ja pakottaa sen vetäytymään luolaansa.
Vitsi, et toi olikii sit hyvä leikki. Tarttee ottaa uusiks. Valtonen tietää kaikkii hienoi sanoi ja se sano, et mie vähä niiku oon semmosta liveroolipelii. Äippä kyl vähä murpatti ku tonne tiskipöydälle ei kuulemma ois tarttenu mennä, mut pakkoha petoeläinten on jossai niiku vaanii. Ja siitäkii se murpatti kans, et se ei ois halunnu olla se Gulp...eikä ku Gnu-anpiti...äh...siis Gnu-antipilootti. Äippä hei, pitää jonkuu olla niiku se saaliskii leikissä, ku ei muute voi pini kissa leikii.
Leikkisää illanjatkoo kaikile kissoille!
Toivottaa, PikkuVeikka
Kommentit