Kurrr-nauskis kissat! Miulla oli aamulla tosi ökö olo. Sit ku oli syöty aamupala ja aamukisukarkit ja Äippä oli just lähös töihi, nii mie ykäsin eteisen lattialle tosi ison karvapallon. Se oli nii iso, et Valtonenki tuli kattoo sitä. Se oli varmaa maailman kaikista isoin ökö-karvapallo! Äippä ku siivos sitä ykäsyä, niin miun piti ykätä uusiks enkä voinu ees autaa siivoukses. Menin kisuvessaa kakomaa seuraavan karvapallon ulos ja Äippä kehu miut kauhiasti ku olin nii siisti. (Tosi oikeesti  menin sine vessaa siks, ku miuta vähä kainostutti ykäillä siin ku Äippä sekä Valtonen tuijotti viäres). Sit miulla olikii taas iha hyvä olo ja yritin saaha Äipän antaa uudet kisukarkit ku ne ennen ykäisyjä saadutha meni iha hukkaa. Mut ei se Äippä tajunnu mitä mie selitin.

Mut nyt töihi eli leikkimää. Miulla on tänää urakkana ton pahvilaatikon repimine. Alotin sen jo viime yönä, mut en saanu ku yhen kulman siit vasta revittyy. Ja illal mie en ehi työstää sitä lootaa ku pitää olla Äipän kaa. Toi Miäs-Ihmine nauraa ain miule, et mie seuraan Äippää koko ajan. Mut ei siin oo mitää nauramista, mie vaa haluun osallistuu kaikee jänskää mitä Äippä tekee. Tänää o muute miu vuoro olla ekana sylis illalla, ku Valtonen oli eilen ja mie jo luulin et miu sylivuoro ei tuu niiku ikinä. Mut tuli se sit kummiskii.

Kivaa ja leikisää päivää kaikille! Toivoopi: PikkuVeikka