Nauskis! Kyllä noi Ihmiset on höppänöit. Taas ne läks koko päiväks sinne töihi, vaik vastaha ne viime viikolla oli siellä. Kumma paikka, kun siäl pitää rampata koko aja.
Sit ku ne tulee kotii, nii ne on iha väsyneitä. Onneks me kissat ollaa ehditty nukkuu tarpeeks päivällä nii me olla sit tosi reippaita ja vauhdikkaita ja voidaan piristää Ihmisii.
Yks hyvä puoli siin on, ett Ihmiset on väsyneitä. Ne nimittäin lysähtää toho sohvalle toimimaa kissapehmikkeinä. Sylis kuiteskii on kaikista kivointa rentoutuu. Veikka on kyl vähä nolo ton sylis olon kanssa. Se hyörii ja pyörii kauheesti ja sit se välil aina nuolee Ihmisii naamasta ja kehrää koko ajan ennen ku nukahtaa sylii. Ton nuolemisjutun takii sitä joskus joku sano "pusukatiks", mikä on kyl oikeesti tosi nolo nimitys. Mut Veikkis vaa hurisee. Eikä se usko mua, kun oon yrittäny valaista sille tätä oikeeta ja arvokasta kissamaista käytöstä.
Kyl mäkin joskus saatan pikkasen nuolasta Ihmistä, jos se on sen ansainnut. Mut se on siis oikeesti vaan poikkeuksellinen kunnianosoitus. Mitä kyl Ihmiste pitäs arvostaa enemmin. Joskus ne kehtaa märistä siitä, et mein henki haisee ihan kissanruualle. Siis hei! Mitäs syötätte semmosia haisevia sössöjä. Jos niiku sais broilerinfileitä ja vaniljajäätelöö koko ajan, niin se asia korjaantuis. Siis toi kissanruuan haju.
Mut tää kissa lähtee nyt vaatimaan parvekkeelle pääsyä.
Rentoa päivänjatkoa kaikille! Terveisin, Kissa-Valtonen
  
 Veikka näyttää rentoutumisen mallia.