Nauskis kaverit! Se on Veikkis täällä. Meille muutti joku aika sitten uus kisukaveri. Ei tietty toinen voi olla uusi Valtone, mut kisukaveri kummiskin. Ja tuli miulle ja Ihmisille kans paljo parempi miäli, vaik aina välillä vietetäänkin Valtosen muistelushetkiä.

Uus kisukaverimme on Miska Repolainen ja se muutti yhestä löytöeläinkodista meille asumaan. Nimi oli jo annettu siäl elläinkodissa ja Ihmiset lisäs ton Repolaisen siihen, kun Miskalla on Euroopan suurin häntä. Vähän niiku ketturepolaisen häntä. Miska on parivuotias kolli ja sillä on ollu kuulemma tosi rankkaa siäl entises kodissaan, tapahtunu kaikkia kamaluuksia. Mut meilläpäs ei tapahu mitää kamaluuksia, et ihan oikein Miska teki, kun valitsi mein Ihmiset (nuoli Äipän naaman ja kiipes Miäsihmisen syliin, kun ne meni tapaamaan sitä siäl elläinkodin tiloissa).

Miska on hirmu leikkisä, miul välil palaa pinna kun se jaksais painia turhan kauan ja usein. Mie oon kuitenkin jo kolme vuatta vanhempi arvokas kissa enkä iha koko aikaa viiti leikkiä. Ja Miska on tosi iso kokonen, vaik aika laiha onkin. Mut on se kiva ku on kaveri. Miska tykkää kans syyä ja sit se on iha hulluna palloihin, millä mie eikä Valtone oo koskaa jaksettu leikkiä. Mie oon vahingos päässy vähäse laihtumaan, ku oon juoksettanu nii kovasti. Vaivalla rakennettu keskikeho on vähä kutistunu, vaik Äippä sano et se on tosi hyvä asia ku mie oon niin pulska eiku siis pörheä.

Laitetaan Miskasta kuvatusta ja varmaa se haluu iteki kirjottaa joskus jotain. Jahka Äippä saa nuo mein uuden kodin nettijutut toimimaan oikein kunnolla.

Terkuin, PikkuVeikka