Morjens kisut! Oikeestaan ois ollu niiku Valtosen tai Äipän vuaro kirjuutella, mut Valtonen vaa kytistelee partsil tai ikkunan viäres ötyköitä ja Äippä on iha väsy. Se selitti jotai, et siäl töis mihi se höppänä raahautuu joka päivä, väki vaan vähenee ja työt ei vähene niikus yhtää. Iha hassua. Ei vaa menis sinne, jäis tänne kotii leikkii ja nukkuu mei kaa. Ei kyl piäni kissa oikei ymmärrä moista.
Miul o tänää ollu aika rauhallinen päivä. Semmosta perushommaa niiku syämistä, nukkumista, sylis oloo, kehräämistä ja leikkimistä. Sit mie jäin vankiksi ämpärin alle. Hyppäsin siivousämpärin reunal ja se kippaskii nurin ja mie sit jäin sinne alle. Vähä säikäytti, mut Äippää ja Valtosta nauratti ku ämpäri läks liikkeel. Ne ei vissii tajunnu, et ei se ämpäri iteksee liikkunu ku miehä siäl alla olin. Mut hyvä vaa ku iloistuivat. Ja pääsin mie ilma apuu siält poieskii. Ai joo, sit mie ykäsin pikkusen karvapallon soffalle ja sohvapeitto läks pesuu.

Sit onkii tulos jännää viikonloppuna. Ihmiset lähtee jonnekii ihan toisee paikkaa. Siel on jollai semmonen juttu ku häät. Mut paras homma siin on se, et me kissat päästää moneks päivää hoitoo maalle, sinne mein vähä niikus mummolaa ;) Pääsee ulos ja metsästää öttiäisii ja seikkailee kaikkee jänskää. Pistää ihan taas hurisuttaa. Tosi mie kyl hurisen koko ajan.
Oikei vallatonta viikkosen alkuu kaikile kissanmielisille, tänää miult ei oikei irtoo runoutta, ku oon vähä pölähtäny siit ämpärikeikauksesta!
Toivotteleepi, PikkuVeikka

  580425.jpg
Täs näkyy et on miussa vähäisen valkoistakii väritystä.