Terve! Veikka täällä. Meillä on kaikkea jänskää tiedossa.
 MiäsIhmisellä oli tällä viikolla synttärit ja Äipällä ens viikolla ja huomenna meille on tulossa vieraita. Vieraat on hauskoja, ne jaksaa aina leikkii miu kans ja sit saa kisukarkkia, ku vieraista on nii hassuu ku myö osataa Valtosen kans istuu ku Ihmine nätisti pyytää ja tarjoo sit kisukarkkei. Jos vieraat ei muute huamaa miuta nii sit mie vähäse leikkisästi pureskelen niitte varpaita ja sit kyl huamataa. Valtone ei hirveesti kyl tykkää vieraista, se menee aina ekaks kaapin päälle ja jos se toteaa vieraat vaarattomiks nii sitte se tulee alas ja änkee jonkuu sylii.
Mut nyt asiaa. Äippä päätti leipoo kakun huomiseks ja toi leipomine on semmone homma, et siinä jos missä tarvitaan apukissoja. Se oli kaikista kivointa ku Äippä vaahotti kermaa ja sit myö saatii Valtosen kans kermavaahtolipasut. Vähänkö oli hyvää!
Mut sit tuli mekastusta. Äippä jätti iha vähäks aikaa sen kakun semmosessa vuokasessa toho pöydälle ja läks siitä vierestä pois ja mie aattelin sit et meen kohotuskissaks siihe kakun päälle. Ai kamala mikä mekastus tuli vaik ehin vasta laittaa yhen tassun siihe kakun päälle. Ku ei sitä kakkuu tartte kuulemma kohottaa, sano Äippä ja räpelti pois sen kohdan mis miu tassu vähä kävi. Höh. Muutama kissankarva on vaa erinomane mauste. Mie joskus aina kohotan semmosii sämppytaikinoita, ku Äippä jättää ne liinan ja sanomalehen alle kohoon. Lämmin kissa nopeuttaa taikinan valmistusta ;) Tosi Ihmiset ei oo vissii viäl sitä hokassu. Mut mistä piäni kissa ois voinu tietää, ettei semmosta Marianne-kakkuu kohotella. Miu tarttee kyl ruveta treenaa enempi noita kotitalousjutskii.

Mut nyt takas toho keittiön valvontapaikalle, jos Äippä tarttee apuu jossain ja jos sitä kermaa vaik ois vähäse jääny ylimäärästä. Nii voitas kyl auttaa sen kans. Äippä meinas viel leipoo jotai, nii onha se mentävä heittelee kissankarvoi vähäse sekaa. Äippä suunnitteli semmosta, et ku meil löytyy noita karvoja mausteena joka ruuasta, nii se vois pitää vieraille semmosen kisan, et se joka ekana löytää kisukarvan kakusta tai muusta ruuasta saa toivoo tai sit saa jonkuu piänen palkinnon.
Mie löysin yks päivä kyl ruokakupista karvan, toivoin oikei kovasti et saisin kisukarkkei ja arvatkaas mitä?!
Se toimi. Äippä tarjos ruuan jälkeen maitonappei. Et kyl nuo kisukarvat on vaa sit hyviä olemassa.
Mukavaa viikonloppusta kaikille!
Terkui, Leipuri-Veikka